Amiraalin purrella

Henkilöstön toimintakyky - strateginen etu

Puolustusvoimien ylipäällikkö, Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, toteaa päiväkäskyssään 4.6.2018 seuraavaa: ”Puolustusvoimien perustehtävä on pysyvä, mutta sen täyttäminen vaatii ajassa elämistä. Viime vuosina puolustusvoimat on käynyt läpi kunnianhimoisen ja paikoin vaikeankin uudistusprosessin. Se on vaatinut koko organisaatioita merkittävää venymistä, mutta on samalla osoittanut puolustusvoimien henkilöstön korkean ammattitaidon ja sitoutumisen Suomen turvaamiseen”.

Kontra-amiraali (evp) Timo Junttila toimi 1.7.2018 saakka Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkönä. Haastattelimme häntä saadaksemme selville mistä ylipäällikön mainitsemassa uudistamisessa oikein on ollut kyse ja millä henkilöstöjohtamisen keinoilla ja opeilla Puolustusvoimat on kohtaamansa haasteet kampittanut?

- Mainittuun uudistusprosessiin sisältyi vuosina 2012 - 2014 säästösyistä toteutettu puolustusvoimauudistus. Se leikkasi henkilöstöstä yhteensä noin 2400 tehtävää ja rajasi henkilöstövahvuudeksi korkeintaan 12 000 työntekijää. Heti tämän uudistuksen perään alkoi Suomen turvallisuusympäristö voimakkaasti muuttua mm. Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan. Muutos johti siihen, että koulutusasevoimiksi kylmän sodan loputtua muunnetut ja juuri henkilöstöltään supistetut puolustusvoimat piti palauttaa nopeaan tahtiin valmiusasevoimiksi.  Vähemmällä henkilöstöllä piti saada aikaan kokonaan uutta suorituskykyä. Tässä tilanteessa nousi keskiöön henkilöstön hyvä toimintakyky, jolla tarkoitan sekä fyysistä että psyykkistä jaksamista. 

Mitkä tekijät auttoivat Puolustusvoimia selviytymään tässä tilanteessa ja miten haasteisiin oli varauduttu?

- Puolustusvoimien vahvuus on puolustuskyvyn pitkän aikavälin suunnittelu ja kehittäminen Tämä strategisen tason näkökulma on osattu oikealla tavalla ulottaa koskemaan myös henkilöstöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstön kehittämistä ja henkilöstöjohtamista ohjaa ylimmän johdon hyväksymä selkeä henkilöstöstrategia. Strategia asettaa selkeän tavoitteen turvata Puolustusvoimille laadullisesti korkeatasoisen ja määrällisesti riittävän henkilöstön. Samalla se myös ohjaa koko organisaation pitämään huolta henkilöstön psyykkisestä ja fyysisestä jaksamisesta.  Johdon linjausten mukaisesti on luotu järjestelmällisellä työllä henkilöstölle toimintakykyä, joka tässä tapauksessa auttoi organisaatiota venymään poikkeuksellisella tavalla. 

Puolustusvoimien toimintaa ei luonnollisesti voi avata kaikilta osin julkisuuteen, mutta voitko kertoa yhtään konkreettisemmin miten henkisen ja fyysisen toimintakyvyn seuranta ja kehittäminen on toteutettu?

- Henkisen toimintakyvyn ja työssä jaksamisen keskiössä ovat asiansa osaavat esimiehet. Esimiesten koulutuksen on panostettu aivan erityisesti. Heille pyritään myös antamaan johtamisen tueksi tutkittua tietoa organisaationsa tilasta. Puolustusvoimissa on mitattu työilmapiiriä kattavasti jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Henkilöstön työmotivaatio, me-henki ja johtaminen ovat mittausten perusteella korkealla tasolla. Huolen aiheena on selkeästi työssä jaksaminen, jonka suhteen on tehty työyksikkötasolle asti ulottuvia erityistarkasteluita. Niissä on huolellisesti analysoitu työkertymää (esimerkiksi sotaharjoitusvuorokausien määrää) ja sen suhdetta henkilöstön työssä jaksamiseen. Tutkimuslaitoksemme ammattilaisten analyysien avulla on kyetty löytämään jaksamisen kriittiset tekijät ja rajat sekä ohjeistamaan vastuullinen johto puuttumaan ennalta ja ajoissa työuupumukseen johtaviin tilanteisiin. 

 

- Puolustusvoimissa on ammattisotilailla lakiin perustuva velvoite pitää yllä fyysistä kuntoaan. Kunto testataan vuosittain ja sen ylläpitoa tuetaan monin eri tavoin. Hyvä fyysinen kunto auttaa henkilöstöä jaksamaan myös paremmin henkistä työkuormaa. Työnantajan ja johdon näkökulmasta on keskeistä luoda liikuntaan kannustava ilmapiiri, jossa myös heikompikuntoiset saadaan mukaan kokeilemaan erilaisia lajeja ja löytämään itselleen sopivan tavan huolehtia kunnostaan. 

Miten olet saanut henkilöstöpäällikkönä Puolustusvoimien ylimmän johdon kiinnostumaan henkilöstön toimintakyvystä? 

- Puolustusvoimien ylin johto on erittäin liikunnallista porukkaa, joka myös omalla esimerkillään kannustaa koko organisaatiota kunnon ylläpitoon. Omalta osaltani olen pitänyt huolen siitä, että johto ymmärtää myös henkilöstön toimintakyvyn merkityksen Puolustusvoimien tulosten saavuttamisessa. Panostaminen hyvän kuntoon ja henkiseen jaksamiseen näkyy myös meille kohdentuvissa työeläkevakuutusmaksuissa, jolloin esim. laskeva sairauspoissaolojen määrä pienentää vuosittaisia maksuja ja mahdollistaa resurssien kohdentamisen tuottavalla tavalla. 

Lähde: Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös vuodelta 2017

 

- Kokemusteni perusteella kannustan henkilöstöjohtoa luomaan omaan organisaatioonsa selkeän ja riittävän kauas katsovan henkilöstöstrategian. Siinä tule olla johdon keskeisenä tavoitteena työssään motivoitunut, henkisesti ja fyysisesti toimintakyinen henkilöstö. Yhtä lailla on tärkeää luoda strategian toimeenpanosta johdon työkalu, jolla varmistetaan osaaminen ja resurssit tavoitteiden savuttamisen, luodaan mitattuun tietoon perustuva tilannekuva ja systemaattinen henkilöstön kehittämisen ja hyvinvoinnin malli. 

Toimintakyvyn kehittäminen vaatii erityisosaamista, miten olette asian ratkaisseet ja miten neuvoisit tässä toimimaan?

- Sotilaiden toimintakyky on niin keskeinen osa asevoimien suorituskykyä, joten Puolustusvoimilla on toimintakyvystä huolehtimiseen erityinen henkilöstönsä ja mm. Pääesikunnan koulutusosastolla oma vastuusektorinsa. Ymmärrän hyvin, ettei yritysmaailmassa tähän luonnollisesti ole mahdollisuutta. Toimiva malli voisi olla luotettavan ja osaavan kumppanin valinta. Kumppanuudella varmennetaan yrityksen henkilöstöstrategian mukaisesti hyväkuntoinen ja hyvän henkisen työkyvyn omaava henkilöstö.Puolustusvoimissa on opittu luottamaan osaaviin kumppaneihin, joille on annettu huomattavia vastuita palvelujen tuottamisessa niissä asioissa, joiden osaaminen ei ole ydintoimintaamme.