Kohdennetut palvelut ovat osa tulevaisuutta

Kiinnostus yritysten työntekijöiden hyvinvointipalveluja kohtaan on kasvussa. Innokkuutta selittävät lisääntynyt keskustelu työelämän laadun edistämisestä, Suomen malli sairaus- ja työkyvyttömyyskulujen jakautumisesta työnantajalle sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan näkeminen laajemmin kuin työpaikkaliikuntana ja perinteisenä korpikuntoutuksena. Markkina on uusi ja palveluntuottajia on paljon. Innostuksen vallitessa voisi perustellusti kysyä, minkälaiset palvelut sopisivat juuri minun yritykseni tarpeisiin? Käsittelen aihetta neljän eri näkökulman avulla, jotka perustuvat niin asiakaskokemukseen kuin tämän hetkisen tutkimuskentän haravointiin.

Asiakkaiden tarpeet ja ympäristöt ovat aina erilaiset

Samalla palvelulla ei saada samanlaisia vaikutuksia eri yrityksissä ja kohderyhmissä. Markkinoilla asioita ei esitetä näin, vaan julkisuuteen ponnahtaa useimmiten onnistumistarinat. Myyntimies esittelee tuloksia, jotka ovat saatu täysin eri toimintaympäristössä kuin sinun yrityksesi. Tutkimuskentällä haaste ei näy tulosten yleistämisenä, mutta sielläkin on taipumus julkaista enemmän onnistuneita interventioita kuin epäonnistuneita. Markkinoilla epäonnistuneista hyvinvointiohjelmista ja palveluista saatettaisiin kuitenkin oppia eniten. Miksi palvelu ei tuottanut toivottua tulosta? Turvallinen ohje on se, että yksittäisen palvelun toimivuudesta juuri sinun yrityksesi tarpeessa ei ole varmuutta ennen kuin toisin todistetaan. Kokeilla toki kannattaa ja pitääkin.  

Kartoitus on laadittu kohdennettuja palveluita ennakoiden​

Yrityksen tarjoamien hyvinvointipalveluiden tulisi olla käytännön työkaluja mitattuun tarpeeseen. Tämä ei tarkoita perinteistä alkukartoitusta- tai kyselyä vaan laajempaa ymmärrystä palvelutarpeesta jo ennen kartoitushetkeä. Jos kartoitustulosta ja sen aiheuttamaa korjaustarvetta ei ole ennakoitu, niin palveluiden tuottaminen on suotta hidastunut. Miten markkinoilla menestyisi autokorjaamo, joka kartoittaa viat, mutta ei hallitse itse korjaamista? Samaa voisi kysyä tämän hetken hyvinvointipalveluista. Ihannetapauksessa viive kartoitustulosten julkistamisesta palveluiden toteuttamiseen kentällä on alle kaksi kuukautta. Tällöin tuki on oikea-aikainen, eikä tilanne ehdi muuttua yksilö- tai ryhmätasolla.

Poikkeamat edustavat aina vähemmistöä

Teimme vuosien 2013-2014 aikana laajan yhteenvedon (N=3096) asiakasyritystemme henkilöstön tarpeista. Vaikka toimialoja oli useita, niin johtopäätös oli selkeä. Henkilöstön poikkeamat niin henkilökohtaiseen terveyteen kuin työyhteisön hyvinvointiin liittyvissä muuttujissa vaihtelivat 4-39% välillä. Esimerkkeinä mainittakoon rintakivun huomiointi fyysisessä rasituksessa 4% vastaajista, huonosti nukkuvat 16% vastaajista, alhainen mitattu terveyskunto 31% kartoitetuista ja työpäivän jälkeen olonsa väsyneeksi kokevat 39% vastaajista. Toisin sanoen ne henkilöt, joilla asiat olivat hyvin, olivat aina enemmistössä. Tämä huomio on merkityksellinen niin palveluiden tuottamisen kuin viestinnän osalta. Miten suunnitella ja toteuttaa palvelut siten, että ne koskettavat oikeaa kohderyhmää, mutta eivät koskaan enemmistöä? Koko henkilöstölle tarjottavilla palveluilla tulisi olla aina jokin muu lisäarvo kuin pelkkä poikkeaman korjaaminen.

Yksittäisistä palveluista laajoihin tarjottimiin

Yksittäiset palvelut toimivat projekteissa, mutta ei pitkäjänteisessä hyvinvointiohjelmassa, jossa aidosti haetaan vaikuttavuutta. Kokemuksemme mukaan organisaatiotason muutos tapahtuu kumppanuuden ja yhteisen arvonmuodostuksen kautta. Yksilötasolla luottamus palveluntuottajaan luodaan ensimmäisten toteutettujen palveluiden jälkeen. Todellinen muutostyö alkaakin vasta tutustumisen jälkeen. Tällä hetkellä harva palveluntuottaja pystyy tarjoamaan laajan palveluvalikoiman laadun tai asiantuntijuuden kärsimättä. Tähän haasteeseen ollaan kuitenkin pakotettuja vastaamaan tulevaisuudessa. Mistä löydän palvelut neljän tai viiden yhteisen toimintavuoden jälkeen, kun jo kaikki hyvinvointiohjelman eri teemat ja palvelut on koettu?  

Antti Äikäs

Hyvinvointiliiketoiminnan johtaja

4event Oy