Miten laaja terveyttä edistävä hyvinvointi-ohjelma koostetaan?

Vain 11% prosentilla yrityksistä on laaja terveyttä edistävä hyvinvointiohjelma

Terveyttä edistävän ohjelman idea on pitää henkilöstö terveenä ja työkykyisenä ennen työkyvyttömyysriskin ja sairauksista johtuvien kulujen kasvua. Kuitenkin vain harvalla yrityksellä on käytössään ohjelma, joka sisältää Healthy People 2010 -yhteenvedon kaikki viisi osa-aluetta [1]

  1. Yhteys organisaation muihin rakenteisiin ja tavoitteisiin
  2. Yhteys organisaation muihin ohjelmiin
  3. Terveyskasvatus ja elämäntapamuutosvalmennus 
  4. Sosiaalinen tai fyysinen ympäristö
  5. Henkilöstön terveyskartoitukset ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa

Saman Healthy People 2010 – yhteenvedon mukaan vain 7% yhdysvaltalaisista yrityksistä oli käytössään laaja terveyttä edistävä ohjelma [1]. Suomessa tutkijat Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen ja Tomi Hussi ovat kartoittaneet yritysten strategisia työhyvinvointipanostuksia [2-3]. Viime vuonna julkaistun yhteenvetoraportin mukaan 36% yrityksistä on kirjallinen suunnitelma strategisen hyvinvoinnin johtamiseen ja suunnitelman laatineista yrityksistä 22% oli koostanut perusteellisen ohjelman, joka sisältää niin suunnitelman, tavoitteet, sisällön kuin mittarit [3]. Oma arviomme on, että Suomessa puolella (11%) näistä yrityksistä on laaja terveyttä edistävä ohjelma. Suomessa on keskitytty enemmänkin sairaspoissaoloihin ja työkyvyttömyyskuluihin, jotka ovat olleet OECD vertailussa muita maita korkeammat [4]. Jos yrityksen perusresurssit, työterveyshuolto ja toimintamallit henkilöstökulujen hallintaan ovat kunnossa, niin olisiko korkea aika siirtää ajatuksia ennakoivaan toimintaan? Tämä artikkeli kertoo, minkälaisia tekijöitä tulee huomioida laajan terveyttä edistävä ohjelma suunnittelussa.  

 

Yhteys organisaation muihin rakenteisiin ja tavoitteisiin

Ohjelman tulee olla sidoksissa liiketoimintaan ja yrityksen strategiaan. Jos tätä yhteyttä ei ole, niin toiminta jää puuhasteluksi. Mittareita ei määritetä, pitkän aikavälin tavoitteita ei aseteta, eikä niitä seurata. Ohjelma jää tällöin yksittäisten aktiivien tai työryhmien vastuulle, joiden resursseja on helppo supistaa karsimisen hetkellä. Yhteyden organisaation muihin rakenteisiin ja tavoitteisiin tulee olla niin selkeästi kirjattu, että ylin johto, esimiehet ja henkilöstö ovat suoraan muutostyössä mukana.

Käytännön vinkki: Sido terveyttä edistävä toiminta johonkin seuraavista: yrityksen strategia, kilpailutilanne, yrityksen arvot, henkilöstön sitouttaminen, kannattavuuden parantaminen tai tuottavuuden nosto.  

 
Yhteys organisaation muihin ohjelmiin

Tämä osa-alue tarkoittaa terveyden edistämisohjelman sitomista muihin välttämättömiin ja olennaisiin ohjelmiin organisaatiossa, kuten turvallisuus, perehdytys, osaamisen kehittäminen ja varhaisenvälittämisen malli. Terveyden edistämisen ohjelman ei kannata olla erillinen projekti, jonka toteutukset ovat irrallisia muista ohjelmista. Yhdistämällä elementtejä saat työaikasäästöjä, jalkautat kokonaisuuksia ja ylläpidät jatkuvuutta. Terveyden edistäminen on jatkuvaa toimintaa aivan kuten työturvallisuuden vaaliminen ja osaamisen kehittäminenkin. 

Käytännön vinkki: Kartoita organisaatiossasi käynnissä olevat ohjelmat. Kerää ohjelmien vastuuhenkilöt koolle ja etsikää yhdessä sidoskohtia, joissa terveysasiat olisi luontevaa huomioida. Mikä parasta, nämä parannukset voivat olla ilmaisia! Sivulauseet koulutusmonisteissa, terveysasioiden huomiointi kehityskeskusteluissa tai uusien työntekijöiden perehdytysmateriaaleissa ovat samalla pieniä, mutta mittavia ohjelmien yhdistämisaskeleita.  

 

Terveyskasvatus ja elämäntapavalmennus

Omilla valinnoilla on arvioitu olevan suurin (40%) vaikutus yksilön terveyteen [5]. Tekijät, kuten tupakointi, liikunta, nukkuminen, ravitsemus ja painonhallinta vaikuttavat terveyteemme enemmän kuin esimerkiksi geenit tai terveydenhuolto. On ymmärrettävä, että terveyden edistäminen vaatii aktiivista opastusta terveellisten elämäntapojen omaksumisessa. Ja tämä ei todellakaan tarkoita perinteistä valistusta ja tiedonjakoa. Vuonna 2008 tutkijat Abraham ja Michie kokosivat 26 erilaista käyttäytymisen muutostekniikkaa, joita voi käyttää terveyskasvatuksen välineenä [6].

Käytännön vinkki: Koska terveyden edistämiseen liittyy keskeisesti oma motivaatio ja vuosia kestävä ylläpitovaihe, niin suosittelemme opettamaan työntekijöille enemmänkin taitoja kuin tietoja. Taidot pysyvät ja tiedot unohtuvat. Ei motivoituneille henkilöille suosittelemme eri tekniikoita kuin terveysintoilijoille. 

 

Sosiaalinen ja fyysinen ympäristö

Vaikka terveys ymmärretään helposti yksilön olotilana tai sairauksien puuttumisena, ei sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vaikutusta terveyteen pidä aliarvioida. Terveyden edistäminen on harvoin kiinni ”vain” yksilön taitojen tai ominaisuuksien muuttumisesta [7]. Se on laajamittaista toimintaa, jossa sosiaalinen tukiverkko tai fyysinen ympäristö luovat edellytyksiä terveydelle [7]. Parhaimmillaan fyysinen ja sosiaalinen tukiverkko auttaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja automaattisesti.

Käytännön vinkki: Videoi mielessäsi oma arkesi. Ketkä kaikki vaikuttavat viikoittaiseen ravitsemukseesi, mistä käytännön havainnoistasi rakentuu työpaikan ilmapiiri, mitkä asiat mahdollistavat istumisen tauottamisen? Etsi täältä vuosittain parannuskohteita ja laita niitä kuntoon hiljalleen. Optimaalisia terveyttä edistäviä ympäristöjä ei rakenneta kuntoon vuodessa.

 

Terveyskartoitukset ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa

Aikaisemman tutkimusyhteenvetomme perusteella henkilökohtaista tukea tarvitsevien henkilöiden määrä on aina vähemmistössä, vaihdellen 4-39% välillä [8]. Tukitoimia ei kannata kohdentaa koko henkilöstölle, vaan kohdennettuna suoraan tukea eniten tarvitseville. Kartoituksia tarvitaan palveluiden kohdentamiseen ja vaikuttavuuden seuraamiseen. Yksilötasolla hyödyt ovat suuremmat, jos kartoitukseen liitetään palaute ja se on osa jatkumoa [9]. Pelkkä kartoitus ei laajan tutkimusyhteenvedon perusteella edistä terveyttä [9].

Suomessa työterveyshuolto on vastuussa työntekijöiden terveydestä. Vaikka työterveyshuollon sopimus, hinnoittelu tai resurssit eivät mahdollistaisi suoraan työterveyshuollon ammattilaisten käyttöä terveyskasvatuksessa ja elämäntapamuutosvalmennuksessa, niin heidät kannattaa pitää tiiviisti mukana ohjelman suunnittelussa ja jalkautuksessa. On suuri hyöty siitä, että työterveyshuollon lääkärit, hoitajat, fysioterapeutit ja psykologit tietävät esimerkiksi henkilön aikaisemmista terveyskunnon kartoituksen tuloksista ja osallistumisista univalmennukseen.

Käytännön vinkki: Vaadi itsellesi sellainen palveluntuottaja, joka pystyy tekemään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Mikä teho onkaan, kun työntekijä saa ohjausta ja seurantaa eri tahoilta.


Antti Äikäs

Hyvinvointiliiketoiminnan johtaja

antti.aikas@4event.fi      

0207 291 865
 

Lähteet:

  1. Shalala, D. 2010. Healthy people, 2010. Conference Edition
  2. Aura, O., Ahonen, G., Hussi, T. & Ilmarinen, J. 2014. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa - Tutkimusraportti.
  3. Aura, O., Ahonen, G., Ilmarinen, J. & Hussi T. 2016. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa - Tutkimusraportti. 
  4. OECD. 2010. Sickness, Disability and Work: Breaking the Barriers – Summary of Findings.
  5. McGinnis, J., Williams-Russo, P. & Knickman, J. 2002. The Case For More Active Policy Attention To Health Promotion. Health Affairs, 21(2), pp.78–93.
  6. Abraham, C. & Michie S. 2008. A Taxonomy of Behavior Change Techniques Used in Interventions. Health Psychology 27(3), 379-387)
  7. Nutbeam, D. 1998. Health promotion glossary. Health Promotion International, 13(4), pp.349–364
  8. Äikäs, A. 2015. Kohdennetut palvelut ovat tulevaisuutta. 4event Oy. Asiantuntija-artikkeli.
  9. Soler R, Leeks K, Razi S, et al. 2010. A systematic review of selected interventions for worksite health promotion. The assessment of health risks with feedback. Am J Prev Med. 38(2 Suppl):S237-62.